Veranta kuosissaan, wc:n kalusteet hankittuEilen tulikin yllättäen vapaapäivä, kaikki lapset olivat sairaina, joten mieskin otti pekkaspäivän ja lähdimme kohti veskikalustekauppaa… Ei siellä kauaa nenä tuhissut, löysin miltei heti sellaiset mieleiset. Ovat talonpoikaistyyliset, vaaleat. Wc pöntön viereen tulee pitkä kaappi, jossa ovi yläosassa ja alaosa avoin. Saa kauniisti pyyhkeitä tms. Yläosassa ovi ja viereen tulee ovellinen kaappi, jossa lasi. Siis pöntön päälle. Ostimme sitten sen allaskaapinkin, mitä aluksi epäröin. Mahtuupahan kaikki tarvikkeet ovien taakse. Mies kokosi ne tänään, ja huomenna asennus. Minä olen koko iltapäivän, itseasiassa klo:16-21 ajan ommellut, niin että kone sauhunut, ja ihanaa kone toiminnutkin. Usein käy niin että lankojen kanssa saa säheltää, mutta nyt kone toimi kuin unelma ja sain siis verannan rottinkikalusteiden päälliset ommeltu, sekä mies asensi verhotangot sinne, ja minä vielä ripustin verhot. Kevät voi saapua! Myy on aivastellut tänään, nenä hieman tuhissut ja iltapäivällä valitti korvaa ja silmät vuosivat. No ihmekkös tuo, kun hoitolapset olleet näissä taudeissa. Soitin terveyskeskukseen ja täällä se menee perjantaina kiinni klo: 18:00 joten siellä vastasi töykeä hoitaja, joka kiljaisi ”Anna särkylääkettä ja huuhtele silmiä, ei täällä ole enää vapita paikkoja, tulkaa huomen aamulla uudestaan, kiitos ja näkemiin.” Että sellainen palvelu tässä kunnassa. Nyt sitten Myy pärjäillyt lääkkeiden voimin ja silmiä huuhdeltu. On tämäkin palvelua. Itsensä vielä sietäisi yön kipuilevana, mutta lapsi ja kipeät korvat. Ihmeen hyvin toinen on jaksanut. Keskimmäinen repäisi sitten kunnolla. Hänellä oli kampaaja. Hiukset ulottuivat kutakuinkin lapaluun seutuville, hieman oli vanhoja oransseja raitoja, ja etuhiuksia neidillä ei ole koskaan ollut, vaan ovat siis olleet tasapitkät, aina muiden hiusten kanssa… Annoin hänelle vapaat kädet valita mallinsa… Katsoimme sen kotona, ja aika muodikas valintahan tuo on… Eli, kotiin tuli tyttö jolla hiukset kuin mallilehdestä…Tumman ruskean oranssit, joissa vaaleat raidat, kerroksittain leikatut, takaa hieman latvat ylöspäin ja uusi upea etutukka Todella kaunis!!! Niin ison tytön näköinen ja onhan hän kohta 10v. Pojalla on ensi viikolla parturi. Hänellä on pikimustat hiukset, joista pisimmät ulottuu myös lähes lapaluuhun ja otsarit ja sivut ovat leukaluuhun saakka. Hän haluaa tasoittaa kaikki leukaluuhun asti, rösöisin latvoin myös… Eli kaikki paitsi mieheni on olleet meillä pitkähiuksisia, mutta nyt keskimmäisen hiukset ulottuu kutakuinkin siihen leukaluuhun asti myöskin. Myyllähän on peppuvakoon ulottuvat, jos ovat auki, ja otsahiukset ulottuvat leuan ohitse jo. Ja minun hiukseni ovat myös lapaluuhun asti… Tasapitkät ovat… Eli sellaisia hiuksia meillä Nyt pompahdan tuonne pehmeään ihanaan sohvaamme… Mukavaa viikonloppua!!! Pysykää terveinä!!! Polte…Se on kummallinen tunne, kun tulee kumma polte johonkin asiaan… Nyt on suurin osa meidän perheestä poltteen kourissa, tai meidän perheen naiset enimmäkseen… Mutta valaisen asiasta lisää myöhemmin… Poltteen kourissa jatkamme… Vähän ovat olleet tylsiä päiviä. Myy ollut hieman alavireinen, mutta ei kuitenkaan kunnolla kipeä. Ulkona sataa tihuttanut, vaikka ei se meidän tahtia kamalasti haittaa, mutta on se silti hieman tylsää. Koululaisilla oli talviurheilu päivä, ja kumma juttu, joka vuosi ilma jotenkin huonohko. Itse olen ollut jossakin alavireen asteikolla… Hieman väsynyt, tylsistynyt ja kummastunut… Outo olo. Mutta ei siis mitään vakavaa. Olen yrittänyt penkoa, ja penkoa tietoa siitä polte asiasta… Ja paljon on purtavaa, haettavaa, etsittävää, ennen kuin siis loksahtaa kaikki jutut kohdalleen. Jos edes loksahtaa… Huomenna on Myyn neuvola lääkärin tarkastus… Myy jo pelkäsi, saako hän taas rokotuksen, viime kerta ei ollut kovin mieleinen, mutta eihän siellä nyt tietenkään sellaista saa. Mutta eipä nyt oikein muuta… Kankaita odotan yhä, vaikka hieman harmittaa että juuri nyt on se kausi, että ranteet särkevät todella kovin. Joten ompelu voipi olla hieman tuskaista. Mikä kumma niitäkin nyt sitten vaivaa… Ihana vauvaMinulla oli tänään varahoidossa 1v 3kk:nen pieni tyttö… ja täytyy sanoa, hän lumosi minut Aivan ihana pakkaus. Toinen tuli 6.30 ensimmäistä kertaa, ei ikinä oltu nähty ja voih, miten reipas ja suloinen. Mieheni sanoi aamulla, kun mainitsin että ”Katso kuinka ihana” että. ”Muistahan nauttia päivästä vauvan kanssa” Että nääs saisin tarpeekseni. No joo, nautinhan minä täysin siemauksin. *huokaus* On ne pienet ihmiset vain niin mahdottoman suloisia. Vaikka tämäkin neiti oli jo yli vuoden, niin kyllä hän sellainen vauva vielä oli. Ollaan käyty kissoja halailemassa, ruokkimassa ja ulkoiluttamassa. Ovat myöskin niin suloisia pörriäisiä. Emäntänsä tuli tänään kotiin ja tulivat sitten joukolla kiittelemään, emäntä ja kaksi kissarouvaa peräkkäin. Vanhat rouvatkin tulivat oikein sisälle asti Ja kun lähtivät, niin toinen kissoista olikin jäänyt meidän verannalle. Kuuntelin aikani, että ihan kuin jossakin kuuluisi miukunaa, ja kyllä, siellä toinen rouva oli jäänyt matkasta. Kyllä kissa oli aika nolona. Myylle tuli eilen pientä lämpöä ja raajat särkivät kovasti, mutta annoin yöksi lääkkeen ja tänään sitten on sellaista 37 ollut koko päivän, että hieman koholla. Kyllä hän kuvikseen jaksoi mennä jne, ulkona käytiin ja kaikkea ihan normaalisti. Ollaan kyllä niin terveitä oltu, juuri tällaisia pieniä nopeita sairauksia ollut. mm. muutaman päivän flunssa jne. Itselläni se yksi, ja lapset olleet kyllä todella terveinä. Mutta ehtiihän sitä vielä. ( Eikä edes netin kautta ole tartuntaa saatu ). heh. Olen taas ollut aika kipeä raajoistani, selästäni sekä lonkista, mutta juuri eilen miehelleni sanoin, että tähän alkaa sillatavalla tottua, että sitä vain on. Aivan mielettömät kivut olleet taas kaksi viikkoa. Magneettikuvasta ei vain ole kuulunut mitään, vaan ei yhtään tekisi mieli perään soitella. Heidän asiansa hoitaa juttu eteenpäin. Kankaita odotan intona, jospa saisi viikonloppuna häärättyä niiden kimpussa. Mies luvannut asentaa sitten uudet verhotangot, kunhan sen aika on. Ovat siellä jo odottelemassa valmiina. Hän on taas pienen tauon jälkeen ahertanut yläkerran remontin parissa… Voi kunpa se pian olisi valmis. Juuri hierojani sanoi ”Kun makkarinne kunnossa, olet ansainnut oikean, kunnon sängyn”. Jotenka, vanha sänky sitten kai on elämänsä elänyt, ja varmasti on hienoa mennä nukkumaan ihan oikeaan sänkyyn. Tai sitten se tuntuu aivan liian hienolta ja luksus jutulta… ken tietää, ken tietää… Mutta, nukkukaa te kaikki hyvissä sängyissänne näkien ihania unia!!! Kevättä rinnassa…Niin IHANA ilma, kuin vain olla ja voi. Olemme lasten kanssa ulkoilleet tietysti ihan hirveän paljon… Kohtahan sitä voi jo väriä iholleen kerätä siellä. Se on se mun lemppariharrastus Tänään jätän sen toisen lemppariharrastuksen joogan väliin. Jotenkin vaikka tuota aurinkoa on, ja ihana fiilis, olen ihan töttöröö, mistä lienee syy. Lapsiakin ollut sairastelujen vuoksi vähemmin, joten sekään ei syy. Ihme että olemme itse pysyneet terveinä. Kissavahteina olemme olleet lauantaista asti ja huominen vielä. Olemme ruokkineet, rapsuttaneet ja pitäneet niitä hyvänä. Musta kissa onkin sitten ulkoillut meidän pihalla lasten ja minun kanssa. Ovat kyllä sellaisia valopilkkuja. Oma lemmikki on aina vain haaveissa, ja viikonloppuna jo aloimme vakavasti harkita omaa pörriäistä. Saas katsoa! Nyt kun tuo ihana aurinko tuolla näyttää säteitään, niin sisustus kuume iskee ihan kamalasti. Tilasin verannan kankaat ,(vihdoinkin) siitä ei tulekaan punainen, vaan se väri jääköön odottamaan joulua. Mutta kerron sitten lähempänä, kun kankaat tulevat ja pääsen vihdoinkin ne ompelemaan verhoiksi ja päällysiksi. Ihana into päällä. Ikkunoita tekisi mieli mennä pesemään, jotta koko talon ilme raikastuisi. Hirveä into ja puhti päällä, vaikka juuri nyt silmäluomi painaakin. Ehkä otan torkut. Oma ulkonäkökin taas koheni, kun sai ne omat vaaleat hiukset ja nuorin veljeni vielä eilen sanoi, kun tuli ”Mitä sulle on tapahtunut, näytät niin paljon nuoremmalta” heh heh… Olin todella otettu. Ja aamulla hoitolapseni äiti toi pienen paketin synttärin kunniaksi, siellä oli ”Ikuisen nuoruuden tee” , ja villiruusu päivävoide, kuorinta saippua ja pieni kuorintasieni. Jotenka kyllä sitä nyt ihan freesinä pysytään. Uskokaa pois. Mutta tämä uusi etutukka oikeasti teki todella kivan säväyksen, siis sen nuorentavan vaikutuksen. (Ei minulla ikäkriisiä ole, ei ei). Nyt pitäisi sitten aloittaa uusien kevätvaatteiden etsintä, mutta kaupat pullottaa liian hienoja vaatteita, jakkuja ja hörhelöä. Olisiko se nyt sitten hienoa ottaa aamulla lapset vastaan jakkupuvussa. Ehkei kuitenkaan soveliasta. Niinpä, soveliasta. Tässä työssä ei saa olla liian hienokaan. Luulevat vanhemmat, ettei tuo tee lasten kanssa mitään. Sama kesällä vaikea pukeutua, ettei ole liian avonaista, sopimatonta, lyhyttä, mutta silti pitää kuumat ilmat jaksaa olla ulkona… Mies toi kauppareissulta tosi ihanat leivontaliinat ja keittokirjan, jossa kivat runot. Tämä on kuin minulle tehty Olkaa hyvä!
Mukavaa, aurinkoista ja pirteää alkavaa viikkoa!!! Kampaajaa ja koripalloaKääk, lauantai aamu ja meillä oli herätyskello soimassa aamulla… En sitten yhtään tykkää viikonloppuisin herätä siihen ääneen. Vaikka tosin, herään viikollakin ennen kuin moinen ehtii edes ensimmäistä ääntä laskemaan. Oli nimittäin oma kampaaja ja keskimmäisen korismatsi, joten aamulla kuitenkin ”ihmisten aikaan herättävä” Eli, puoli kymppi… hih… Mies meni keskimmäisen ja Myyn kanssa korismatsiin. Neidin ensimmäinen matsi, ja hieman jännittikin, niin tyttöä kuin äitiä. Eilen ostettiin kamppeet sitten, niin kuin pitikin. Shortsit, paita ja urheilusukat. Ihana oli kaupoissa kolua. Löysin Hemtexin alesta pikkupyyhkeitä veskiin ja vihdoin sellaisen ihanan valurauta ”maton” ulko-oven eteen… Sellainen ihana kuvioitu, hieman valmiiksi kulunut valkoinen. Loistava löytö! No, jotakin pientä taas löytyi muutakin. Myy osti synttärilahjarahoillaan Braz yksisarvisen hepan… Niin, aamulla menin kampaajalle, ja sain jälleen vaalean sävyn hiuksiin. Leikkautin nyt myös hieman etuhiuksia pitkästä aikaa… Sellaiset jotka saa halutessaan liistrattua poiskin sivuille jos siltä tuntuu. Nyt ei ole raitojakaan, pitkästä aikaa myös näin, mutta ihanan vaalea sävy taas Sieltä riensin sitten korismatsiin joka oli hyvällä alullaan… Aika jännittävää oli katsella 9v peliä, joka oli kentällä matsissa ihan ensimmäistä kertaa, mutta hienosti siellä vaan pelailtiin, vaikkei voittoa tullutkaan… Enkä tiennytkään että katsojan penkissäkin oli niin mukavaa. Myy seikkaili siellä muiden pienten tyttöjen kanssa, ja me, mies, minä ja vanhempani siellä sitten hurrailtiin. Isäni innostuikin kovasti ja huuteli sinne vinkkejä. Ihanaa oli. Vaihdoin taas lakanat yms. syötiin ja nyt vain relataan. Naapurin kissat käyn ruokkimassa illemmalla. Olemme tiistaihin asti kissavahteina. Yksi lakanakone jo pesee pyykkiä, enkä muuta aiokaan. Illalla saunaan ja sillä siisti Ai niin, kävimme eilen siellä ostosreissulla syömässäkin. Mies ja minä syötiin ihanat ateriat ja tytöt halusivat burritot, ilman salsa ym. mausteita, aterioiden hinnaksi tuli yli 50 e ja totta kai lasten ruuista meni aika paljon hukkaan. Annokset olivat aika isot ja kun erilaista kuin kotona, niin ei se sillä tavalla maistu. Itse yritin Myyn salaatteja syödä ja mies sitä burritoa sitten… Aina se melkein noin menee kun meillä lapset/ lapsi mukana syömässä ulkona. Niin harvoin kuin sitä tapahtuukaan. No, kokemus sekin muiden joukossa. Mutta nyt relailemaan tuonne pehmeälle sohvalle… Se on niin mukava paikka!! Tykkää kovasti! Lasten kutsujen jälkeenTänään oli se odotettu päivä. Myyn lastenkutsut… Itselläni oli lyhyt työpäivä ja meillä jäikin rutkasti aikaa valmistella bileitä. Mutta viimeiset tunnit ennen juhlan alkua olivat kyllä aika odottamista… Vihdoin ne sitten alkoivat ja oli todella mukavat synttärit. Oli kutsuttu yksi poikaa ja viisi tyttöä, mutta kyllä tässä hippaloitsi myös keskimmäinen ystävänsä kanssa, olivat hieman sellaiset ohjelmoitsijat. Heillä oli hienoja leikkejä ja juttuja pienille. Poika ja hänen ystävänsä olivat myös, kuulemma järjestysmiehinä No niitä ei tarvittu. Lapsista kolme olivat entisiä hoitolapsiani, ja kuten ennenkin olen sanonut, sydäntä lämmitti nähdä heitä, kuten aina… Jollakin tavalla niihin lapsiin on sellainen ihan omanlainen side, ja tuskin se koskaan miksikään muuttuu… Juttelin tässä juuri erään äidin kanssa, ja puhuimme juuri tästä minun työstäni ja siitä, kuinka koen nuo pienet ihmiset kyllä elämäni tärkeimmiksi, siis se, että teen työkseni juuri tätä… Myy sai ihania lahjoja, kaikki olivat niin mieleen… Ehkä liikuttavin lahja oli ystävän (tämän pojan) tuoma lahja… Pieni posliininen teeastiasto… Myyllä sellaista ei vielä ollutkaan… Hän tuossa ennen nukkumaan menoa miettikin, että josko voimme pitää teekutsut. Se ilme, kun lupasin, että voisimme huomenna viettää… Myy saa niistä meille tarjoilla teetä… Joten huomenna hörpitäänkin sitten n. 50 kupillista, ennen kuin missään tuntuu. Nuorin veljenikin poikkesi kahvilla, hän on himokahvin juoja, alkoi juomaan sitä mömmöä jo 2 vuotiaana, ja sen kyllä huomaa. Vetää varmasti ainakin 20 kuppia päivässä… Oh, hoh…Hän kyseli kovasti koska voisi tulla lastenhoitajaksi… Ihanaa 16 vuotias nuorimies ja haluaa lapsia vahtimaan… No, saavat tyttöystävän kanssa olla siten lasten nukkumaan mennessä hieman aikaa ihan kaksin… Niinpä, on siinä omat juttunsa. Vaikka, vilpittömästi hän sitä haluaa, siis lastenhoitoa… Sanoin, että ensimmäistä kertaa meillä innokas hoitaja ehdokas, että tokihan me johonkin menemme… Se meidän tärkeä päivähän kohta koittaa… Muutama viikko siihen taitaa olla… Katselimme Idol’sin, ja sekavat fiilikset. Ei ole erityssuosikkia, mutta jollakin tavalla se Kristian kosketti nyt aika tavalla… Vaikka jokin siinä on hieman mätännytkin, ei lauluäänessä, mutta suhtautumisessa… Mutta pakko sanoa, että todella hyviä, omanlaisia persoonia ovat, ja erittäin hyviä laulajia. Eilisen hieronnan jäljiltä nahkani on kuin joku olisi mätkinnyt raipalla selkään… On ehkä hieman turvonnut koko selkänahka, joten oikein hyvää käsittelyä olen saanut. Huomenna olisi tarkoitus lähteä shoppailemaan. Keskimmäisellä on lauantaina ensimmäinen korismatsi, ja pitäisi löytää shortsit ja valkoinen t-paita… Ja koriskengät pappa ostikin eilen… Neiti sai 40 e Adidakset… Kyllä kelpaa… Huomenna minä taidan ainakin poiketa kangaskaupassa, ja muissakin ihanissa sisustusliikkeissä… Moko, Hemtex, Pentik, Marimekko … IIK, ne on niin ihania paikkoja… Ja moni muukin. Ehkä jotakin löydettäisiin… Se vessa kaipaisi sen kaapiston, pyyhekoukut, wc rullatelineen… Juup… Lauantaina kampaaja… Kiva juttu, haluan nimittäin taas vaaleammat hiukset, nämä mitkälie ei oikein olekaan minun makuuni… Heleän vaaleat, ne on ne minun hiusten värini… Kyllä! Mutta hei ystävät ja muut kummajaiset, viettäkää mukava viikonloppu!!! Hymyilkää… Se tekee hyvää kasvoille ja kasvolihaksille!!! |
Blogi sulkeutuu, uusi avattu
9 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti