Erittäin noloa 31.10.2006 21.57 | si27 | Yleistä, Elämää, Hyvinvointi, Lemmikit, Rakkaus, Lapset Eilen illalla selailin sähköposteja… kamalasti oli roskaposteja tullut. Tai olihan siellä siis kivojakin joukossa. Välillä lähettelen niitä eteenpäin enemmin, mutta viime aikoina olen ollut asiassa hyvin laiska, ja kivat olen säästänyt vain omaan postiin. Eilen myöhään illalla kuitenkin ajattelin, josko muutaman laittaisin sitten eteenpäinkin… Ja tein emämokan… Kehtaisko edes kertoa. Ou nou… No antaa mennä… Eli, siellä oli semmoinen kiva posti sitten ”Nukkuma-asennot alkoholin nauttimisen jälkeen” Kuvissa oli oikein söpöjä ja nättejä koiranpentuja eri asennoissa, ja aina kerrottiin että, minkä alkoholin jälkeen kuva muka oli napattu, eli oluen, viinin, vodkan jne… No ajattelin että laitan sellaisille jotka tykkää erityisesti koirista tai eläimistä… Nooh, näppäilin ehkä n. 4 nimeä ja pistin meneen, kun huomasin, helvetten!!! Yksi nimi piti olla veljeni avovaimolle, ja sen alla oli esimieheni esimiehen nimi… Ja jumankekka, sinne meni siis, johtoportaalle!!! Olin hetken koneen äärellä ihan hiljaa ennenkuin kerroin miehelleni… Arvatkaa oliko hänellä hauskaa Onneksi en vahingossa laittanut mitään hävytöntä… Niitäkin kun tulee vähän väliä… Miettikää!!! Joku elimen kuva… Apuwa! Laitoin kyllä perään viestin että, pahoittelen että, vahingossa sen hänelle lähetin… Mutta kuitenkin… Ja arvatkaapas mitä. Huomenna sitten koulutuksessa näen hänet… Että aika mukava juttu. Muuten on päivä mennyt hieman juoksujalkaan… Aamu ulkoiltiin omalla pihalla, odottaen lisää lunta, joka alkoi satamaan kun sisälle tultiin syömään… Mutta voi sitä iloa ja riemua kerrakseen kun ulos menimme iltapäivällä… Poika ollut yhä kuumeinen, houraili eilen illalla tosi pahasti, mutta yö meni hyvin, ja täytyy sanoa en muista koska olisin niin hyvin nukkunut. Heräsin vasta kun mies kipitti yläkerrasta töihin lähtöä varten… Poika oli n. 3 krt herännyt yöllä, muttei kuulemma raaskinut herättää äitiä, vaikka oli janokin ollut. Iso poika jo. Olin kuulemma nukkunut niin hyvin. Ja niin kyllä nukuinkin, tuntuu että, en herännyt kertaakaan… Joogan jälkeinen olo on ollut niin mahtava. Olen muutenkin juossut ympäri kylää, kun en ole uskaltanut sohjossa ajaa, kun alla on kyllä talvirenkaat ilman nastoja… Minä haluan nastatkin… Vein Myyn kuvataidekouluun. Haettiin naapurin rouva mukaan ulkoilemaan… Sohjossa tarpottiin eteenpäin, Myy loikki hangissa, ja täytyy sanoa timmissä kunnossa noin kovan leikkauksen jälkeen naapurin maratoonari on että, melkein joutui minua odottamaan oli tosi mukava rupatella ja olla jollekin avuksi… Kotiin päästyä kolmannet ulkoiluvaatteet kuivumaan ja uudet tilalle. Työpaikkakokous kutsui. Paljon oli asiaa ja myöhään meni. Kävellen tarpottiin kolmen muun hoitajan kanssa, ja sade oli muuttunut vedeksi Voi sentään… Lapset olleet niin iloisia lumesta. Kotiin tultuani iloinen iso lumiukko hymyilikin oven pielessä. Keskimmäinen taiteilija oli käynyt loihtimissa niin kauniin ukkelin porkkananenineen päivineen… Ihana!!! Äkkiä se vielä oli imurin varteen tartuttava, vaikka kello oli jo puol yhdeksän… Onneksi rakas mies oli hoitanut iltapalat ja Myynkin iltapesu oli aluillaan, joten imuroinnin jälkeen pääsinkin suihkuun… Toinen naapuri, sanotaan vaikka, naapurin” kissarouva” ( hänellä niitä kissoja siis, joita hoisimme) toi Myylle tänään kissojen silloisesta hoidosta kauniin hopeaketjun jossa sininen sydän… ja paketissa oli vesiväreillä niin söpöt kissan tassut vesivärillä painettu… Myy oli niin otettu Ja niin minäkin… Ihana muisto… Toinen kissa oli vaan tänään joutunut käymään lääkärissä, yskä tullut kisullekkin… Voi sentään, se on se meidän lempikissa… Myy oli aika huolissaan kun kuuli että kissa joutuu lääkärille… ”Eihän se kuole” oli ensimmäinen kysymys… Syysflunssa onnekseen! Joten täytyy sanoa… Kun mahdollisuus… Taidan olla syntynyt onnellisten tähtien alla, kun minulla on niin rakkaat lapset, ihana mies, ihana työ, tietty ihanat vanhemmat ja rakkaat veljet (virnistän niille hieman jos lukevat) … ja ne mitkä ei yleensä ole ihania, niin minullapa on nekin ihanat, siis anoppi ja naapurit… Oikeasti… Minulla on niin kultaiset naapurit kuin vain ihmisellä voi olla!!! On ilo asua juuri tässä! Mukavaa tätä päivää ja huomista! Tästä on hyvä jatkaa Vaikkapa nolaamalla itseään! Se tekee itselle joskus hyvää Silmä ummessa 30.10.2006 21.03 | si27 | Yleistä, Elämää, Harrastukset, Hyvinvointi, Lapset Mamilla on silmä ummessa… Kehtaako liikkua mihinkään, luulevat että, olen tappelussa ollut. (mutta en ole niin agressiiviseksi vielä ruvennut) Sunnuntaina alkoi luomi turvota ja tänään aika mahtava yläluomi… Kipeäkin hieman… Näärännäppy taitaa olla… Eli vanhan kansan mukaan olen urkkinut liiaksi muiden tekemisiä avaimenreiästä… Onko noin? Ihmeteltiin aamulla ensi lunta… Täällä etelässä vasta tänään siis… Lapset olivat onnesta soikeina, vaikka sitä tulikin hädintuskin maan peitoksi, siis ihan hiukkasen vain… No sitä tietysti aikamme testasimme ja ihmettelimme. Meillä on kotona jälleen potilas… Poika tuli nyt n. 40 asteen kuumeeseen… Aamulla kipitti alas ja sanoi ”En taida olla ihan kunnossa”. Ja mittari nousi tosi korkealle. Kouluun soitto ja lepäämään, liekö sama mikä Myyllä oli… Keskimmäinen ei sitä sitten vielä ole sairastanut, poikaa koitellut nyt sairaudet eniten. Vaikka hyvin terveinä ollaan ylipäätänsä ollut. Nämä kummalliset kuumeet nyt vain kiusana, ei muita flunssan oireita tai muuta… Juttelin tänään naapurin rouvan kanssa. Hän ollut isossa leikkauksessa ja ollut jo viikkoja sairaslomalla. Tiesin että, jotakin hänelle tehty, tänään juttelimme kauan… Kuulemma vähän seinät jo kaatuvat niskaan, kun ei saa yksin mennä kävelylle, pitäisi olla aina joku ”lenkittäjä”. Siinä kun sain lapset nukkumaan ajattelin… Hyvänen aika. Toinen ollut kipeänä ihan naapurissa, ja apuakin voisi tarjota… Laitoin viestin että, vaikka joka päivä ”ulkoilutan” hänet, hyvänen aika, vähintä mitä voin hänen vuokseen tehdä. On hän perheellinen, kaksi teiniä ja mies, joten ei yksin ole kuin päivät. Huomenna sitten aloitamme lenkkeilyn varovasti. Tuntuu hyvältä että, voi edes jotenkin auttaa… Kävin joogassa… Ja täytyy taas kerran sanoa… Ihana tunne. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka eivät pidä jytäjumpasta, mutta haluavat lihasvenyttelyä yms. Viime maanantain jälkeen olin 3 päivää täysin kivuton ”reumastani” ( nimitän kipujani sillä nimellä, oma diagnoosini). Kun lääkärit eivät halua tutkia… Niin sellaisia päiviä ei ole elämässäni ollut 5 vuoteen… Ihanan notkea olo. Miehenikin hieman katsoi vaimon notkeaa vartta. Että kuinkas se noin liikkuu. Eilen oli jo hartiat kipeinä, mies niitä hieroi ainakin tunnin verran. Hän on todella taitava käsistään niin, siis kaikessa… hih… mutta siis hieroa osaa taitavasti, olen monesti sanonut että, alan vaihto olisi paikallaan. Onhan hänen sekä äidin- että isän suvussa hierojat, joten verenperintö varmasti. No pään- ja niskan särky meni sen sileän tien, ja tänäinen jooga varmasti kruunasi kaiken. Tosin teimme enemmän joogassa lantion ja selän liikkeitä… Jotka paikallaan tässä kehossa ovat myöskin. Kotiin kun tulin niin poika 39 kuumeessa … Lupasin että, pääsee viereeni ”hetekkaan” ja mies menee hänen patjalleen yläkertaan… Poika vaan kova narskuttamaan hampaita, joten ehkäpä jälleen tulee huonosti nukuttu yö… No, en uskalla tuossa kunnossa yläkertaan kyllä päästää. Raukka on ihan tööt! Huomenna onkin sitten työpaikka kokous ja keskiviikkona työkoulutus, joten yhteen viikkoon erakolle paljon menoja, vaan ihan mukavahan se välillä. Ei muuta kuin mukavaa viikkoa kaikille, kohta se perjantai on, uskokaa pois! Erittäin huvittunut olo 29.10.2006 19.54 | si27 | Yleistä, Elämää, Rakkaus, Lapset Menin sitten puolilta öin nukkumaan… ja kumma kyllä nukahdin heti. Kerran heräsin ja ryntäsin pystyyn, onhan kaikki lapset siellä missä pitääkin. (Lastenhoitajien painajaisia) Ja varsinkin kun yövieraita niin usein, niin joskus unessa sitten laskee lapsia, onko kaikki niin kuin pitää… Ei ole ensimmäinen kerta… Seisoin eteisessä erittäin huolestuneena, ja mietin… Omat on siellä ja täällä, hoitolapset omissa kodeissaan, lasten kaverit kodeissaan… Kun tajusin että,kaikki ok, menin nukkumaan… Kello 3.30 tasan heräsin taas hikisenä… Mies, niin missä se sitten on? Kamala paniikki… Lähti illalla kaverin synttäreille, ja jos ravintolat sulkeutuu kello. 3:00 (olenko oikeassa? En tiedä meneekö kiinni sillon) niin senhän pitäisi jo olla kotona… No periaate on etten perään soita, mutta nyt soitin kyllä… Kauan odotin vastausta, kun reippaana vastasi siihen… Kysyin, että missä ihmeessä on, onko kotimatkalla? Hyvin, siis erittäin rauhallisin äänin hän sanoi ” Olen kotona, olohuoneessa”. Hetken mietin, kuinka hän on viereisessä huoneessa, enkä ole edes kuullut oven loksahdusta saati muuta… Kiersin taloa pimeässä… Ja sanoin että, nähdään sitten keittiössä… Ja sanottiin moikat. No keittiössä, ei olohuoneessa ei missään ollut miestä… Soitin uudestaan… ”Niin kenenhän keittiössä mahdat olla” Kiukkuinenkin olin… Hiljainen ääni vastasi… Taidankin olla kaverin kotona… No juu sielläpä he olivat… Nukahtaneet kummatkin saunakamariin ja muut vieraat häipyneet ravintolaan… Kiukkuisena sanoin että, taksi sitten alle ja vähän äkkiä kotiin… Ja tulikin kiirenvilkkaan… En suinkaan ole tänään sanonut ”Voi kulta, kun olitkin kotona” Mieheni on sellainen että, hieman kun ottanut, nukahtaa todella helposti. Erittäin ärsyttävä tapa, aina juuri sitä pelkään eniten että mihin torkahtaa… No hyvä puoli oli se… Ei haissut ravintolan tupakalle, ei ollut krapulaa tänään, kun oli kaverin kanssa kiltisti nukkunut Erittäin huvittava juttu… No joo… Sattuuhan sitä… Itse olen touhunnut. Ulkoiluttanut petivaatteet, mukava pikku pakkanen ja vaihtanut lakanat jne… Pessyt sitten lakanapyykkiä… Iltapäivällä nuorin veljeni tulikin sitten tyttöystävänsä kanssa kylään. Siis ensimmäinen visiitti nyt tyttöystävän kanssa… Nuoripari, söpöä! Olikin reipas, mukava ja kaunis tyttö (14v) Kyllä kelpaa nuorimman veljenikin olla… Ihanaa kun taas nuoria käynyt… Mieheni sisko myös kävi… Juteltiin taas kaikesta nuorten asioista… Veljeni suunnitellut lopettavan koulun, aloitti syksyllä amiksen metallialan, mutta ei tunnu omalta, on nyt menossa oppisopimukseen isälleni… Ei siinä muuta, mutta pelkään että liian tuttu paikka… No, ehkä itse paremmin tietää sen sitten… Täytyy alkaa katsomaan ”Maajussille morsianta” Lapsia huvittaa koko ohjelma, mutta minusta se on niin leppoisa… Naisten ilta 28.10.2006 19.54 | si27 | Yleistä, Elämää, Hyvinvointi, Rakkaus Tästä taisikin tulla naisten ilta… Miehet pakeni kun synttärit oli ohitse. Mieheni synttäreille tuli vakivieraat (tarkoittaa, jos ei niin kuin vietetä kunnolla, niin muutamille tietty kahvit keitetään). Molempien perhe ja synttärisankarin kummitäti siispä. Tällä kertaa ei tehty kakkua tai muutakaan… Ihan pitsan palasia, piparia ja korvapuusteja… sanoinkin että, nyt on ollut laiska emäntä. Pitää joskus suoda moinen… Eilinen päivällinen meni loistavasti, vaikka venyi hieman, hoitolapsen äiti soitti että, jää hieman ylitöihin joten ruuan laitto venähti, mutta se ei mitään siis haitannut. Kaikilla oli sopivasti nälkä eikä se normaalista ruoka-ajasta edes poikennut. synttärisankari kyllä maustoi pippuripihvit itse ja teki konjakkikastikkeen siitäkin syystä että, hän on meistä parempi kokki ja kaikenlisäksi tulee sitten mieleistä… Oli kyllä aivan mahdottoman hyvää… Kerrassaan loistavaa! Nam! Niin hieno ateria, ja kerrankin ihan perheen kesken. Keskimmäiselle tuli sitten yövieras… vaihteeksi. Mutta tämä oli herännyt jo 5 aikaan, herättänyt 7 aikaan Myyn ja sitten keskimmäisen 9 aikaa, ja sitten tulivat alakertaan katsomaan piirrettyjä, höpöttelivät siellä olohuoneessa, ja täytyy sanoa, hieman risoi. Minulla kun on hyvin vähän tarpeita joita haluan, enkä tarvitse mitään ” naisten iltoja” relaamiseen tai muutakaan, mutta viikonloppuna minun pitää saada nukkua pitkään, joka tarkoittaa kello:10!!! Paljon muuta en siis tarvitse… Narisin siinä miehen kainalossa hieman että ”perhana sentään, viikonloppuna yhdeksän aikaan ylös”. Miehestäni se on tosi hyvä aika herätä, mutta ei minusta… Omat lapset tietää jo niin hyvin että, se on äidin hemmottelua itseään kohtaan, kun saa nukkua… No hyvin mielin siinä heräsin, pesin pyykkiä pari konetta ja aloin järkätä laiskan naisen synttäri valmisteluja… Imuroin ja sen semmosta, kun tarjottava oli niin helppoa tällä kertaa Kiva oli taas nähdä tuttuja… Kullanmuru = kummityttömmekin tuli ja oli niin reippaalla päällä jälleen… Hän on semmoinen pikkuinen touhuttaja… Kullanmuru… voi kuinka häntä rakastankaan!!! Sanon sen hänelle joka kerta, vaikkei ehkä vielä sitä ymmärräkkään… Mutta joskus kylläkin… Kummankin vanhemmat ja sisaret olivat myös… Kun vieraat lähtivät niin miehenikin lähti. Hänen kaverillaan on synttärit myös ja menivät siis sinne… Käy kerran vuodessa riennoilla, ja joka kerta olen aina hieman hermoileva kun hän on reissulla… En oikein tiedä itsekään miksi… En vain suoraan sanottuna tykkää… Kun ne bileet on sitten hieman kostean puoleiset… Tylsää… En siiss välttämäti osaa nukkua, kun oma kulta poissa viereltään… Tuossa intiimissä sängyssä on niin mukava nukahtaa… No poika lähti setänsä mukaan (19v) ja laitteli äsken viestiä että, voisiko jäädä yöksi… Ei kai siinä mitään… Eli me emännät tässä vaan kolmisin ollaan (huomatkaa vaan sana) kun on tottunut laumaan, niin nyt tuntuu hirveän pieneltä joukolta… Tytöt katsovat ”lehmäjengiä” ja kun ne saan nukkumaan voisi vaikka surffailla netissä ja käpertyä lopuksi sohvankulmaan peiton alle lukemaan hyvää lehteä ja poltella kynttilöitä, edelliset kun sammuivat äskettäin. Eli tässä tämmöinen naistenilta nyt meneillään… Myrsky on tainnut laantua, ja petyin mokomaan hieman… odotin kunnon myräkkää… vaan oli aika laimean puoleinen… Ennen syysmyrskyä 27.10.2006 10.44 | si27 | Yleistä, Elämää, Hyvinvointi, Ruoka, Lapset Hetki aikaa kirjoittaa… Saas nähdä tuleeko myrsky… tietysti tänään kun piti miehelle synttärin kunniaksi tehdä hieno ateria… sai itse valita, ja pippuripihvi ja konjakkikastike… Lapsille tortilloja… tuskinpa syövät pihviä ja kastikettahan ei edes heille tarjoilla… Niin ehkäpä tulee sähkökatkos ja pihvit kuivettuu pannulla… Siivoilin hiukan noin niinkuin yleisesti, ei päästy uloskaan, niin oli hyvä tuossa lasten leikin lomassa hieman järjestellä paikkoja. Huomenna tulee hieman synttärivieraita, ja mies menossa illanviettoon kaverin synttäreille. Joten yh-ilta tulossa. Niitä on minulla niin vähän, joten aina tuntuu oudolta. Meillä on nyt pojan kaveri ollut 2 yötä… ja hoitolasten vanhemmatkin naurahtaneet että, varsinainen lapsiparkki… ilo on vain minun puolellani, kuten kaikki tietääkin… Myy on kerhossa, ja haemma hänet kohta autokyydillä, alkoi nimittäin nyt rankkasade ja maailma on hyvin tumma ja synkkä… Mitenhän käy, meneekö sähköt. Soittelivat eräästä koulusta, ja lopultakin arkeen jotakin uutta. Tulee nimittäin marraskuussa työharjoittelija. Minullahan kerran tosiaan olikin, kuten olen kertonut, ja tykkäsin kamalasti. Opettaja koulusta oli mielissään kun otan vastaan, ja ilollahan otan, tottakai. Jotkut kokee että, omaan kotiin harjoittelija, intimiteettisuoja muka menee. Minun kotini on työaikana työpaikka, ja ei ole mitään mitä pitäisi salata… Tekoja, tapoja, olemista… ja tuntuu hyvältä että, voi olla jollekin hyödyksi ja antaa näitä niin aah… ihania ja viisaita neuvoja juu, sitä kun on niin perin viisas… No, mutta ainakin tietää mistä opiskelusta kyse, kun itse on saman opiskellut ja osaa tämän lasten- ja kodinhoidon… Parhaat puoleni. Niitä ei paljoa ole, mutta näissä koen ääretöntä hallintaa… Kauheeta mitä kehuja… Saakohan näin itseään kehuakaan, ja vielä julkisesti? Niinpä… no itse olen joitakin vuosia tiedostanut omat huonot- sekä hyvät puoleni ja seuraavaksihan voin kertoa ne huonot… Mutta tälläisellä säälläkin kaikki positiivinen on hyväksi, on se sitten mitä tahansa… Mies muuten tykkäsi Myyn valitsemista lahjoista, ja keskimmäinen oli koulussa tehnyt purjeveneen puusta Joten isukki sai sitten senkin. Nuorin veljeni eilen soitti että, tuo viikonlopun aikana tyttöystävänsä näytille, ja mehän odotamme hyvin innolla tapaamista. Mutta ihanaa tunnelmallista myrskyistä perjantaita…. itseäni kiehtoo tälläinen ilma! Hyrskyn myrskyn 26.10.2006 12.34 | si27 | Yleistä, Elämää, Hyvinvointi, Koti, Lemmikit, Lapset Päivät ovat menneet vinhaa vauhtia… Nuorten jupakka on laittanut miettimään asioita toden teolla… Olen jutellut paljon omien nuorteni kanssa ja tyytyväinen olen niin kovin siitä että, he ovat hyvää polkua kulkemassa. Ainakaan vielä ei ole kiinnostusta koululintsaamiseen, päihteisiin tai muuhun vastaavaan… Ja nyt täällä päin on tapahtunut niin paljon. Olen muutaman äidin kanssa pohtinut nuorten tilannetta… ja olen jälleen kerran taas ollut tyytyväinen tähän ainaiseen läsnäolooni… Asiat mitä täällä tapahtunut ovat vakavia… Tekisi mieli kouluttautua nuorisotyöhönkin enemmin… olenhan toki lasten- ja nuorten lähihoitaja… Mutta enemmin… Sen olen ilmoittanut kunnan nuoriso- ohjaajalle, kun meidän lapset lähenee vieläkin enemmin teini-ikää, olen yksi vapaaehtoinen nuorisotiloilla ja kaduilla… Kyllä!!! Olen erittäin innokas siihen… Joten ajatukset ovat hyrskyn myrskyn ja jälleen miehelleni sanoin, voi kunpa pystyisin pelastamaan kaikki lapset ja nuoret joilla ongelmia… Pitäisi varmasti perustaa joku nuorisoparkki… Eilen meillä oli pojan kaveri yövieraana, eipä ole viikolla ollutkaan… Lähtivät aamulla sitten kouluun tästä ja äsken he pääsivät koulusta ja menivät tekemään läksyjä… Ovat nyt kuin paita ja peppu Kiva, että tykkäävät aina tulla tänne vaikka täällä pieniä lapsia pyörii ja hyörii… Kuunnellaan juuri Joulun satuja ja runoja, lapsoset levolla, ja itse kirjoitan vinhaa vauhtia… Ihana levy… laitan joskus teille runoja ja laulunsanoja tästä levystä, on ihan minun lempparijoululevy…. Illaksi tulee Myylle hänen paras kerhoystävä, ensi kertaa… hieman jännitystä ilmassa… Eli miehen synttäreitä vietämme sitten vasta lauantaina. Lahjat kyllä on eilen ostettu, Myy valitsi lahjan, joten saas katsoa onko isälle mieleinen… Huomiseksi lupasin laittaa hyvää ruokaa pippuripihviä, konjakkikastiketta… Lapsille jotakin muuta… Illaksi siis vasta tämä ( saas nähdä, kun en ole mikään kokki kolmonen tai vastaava) Mutta yritys hyvä kymppi Joten hilppasen kiireen tuntu kantapäässä, vaikka itsehän en kiirettä edes tunnusta… Mutta ei ainakaan jouten oloa ollut nyt tällä viikolla… Mutta mukavaa loppuviikkoa!!! Taas se viikko siis meni vinhaa vauhtia… Omituista. Murkkulandiassa on muuten huimasti uusia kujia, ja kohta tapaavat alakujalla, ehkä sentistä enää kiinni… Yritin eilen etsiä uusia asukkeja saman kiven alta josta nämä otin, vaan eipä näkynyt, taitavat olla hyvin syvällä maan alla. Mutta meidän murkuilla kaikki hyvin, tiedoksi niille jotka epäilevät niiden hyvinvointia Nuorten asialla 24.10.2006 19.39 | si27 | Yleistä, Elämää, Hyvinvointi, Koti, Lapset Olen huolissani nuorista… Tänään kuulin sellaista joka laittoi miettimään… Tässä pienessä kylässäkin tapahtuu, ja asiat voivat olla laajoja… Onnekseni omani eivät ole ihan vielä siinä iässä, mutta hilppasen alkavat lähennellä… Haluan olla äiti, jolle voi kertoa vaikka pahemmankin tekonsa (toivon tietenkin ettei sellaista tule). Mutta ihminen on erehtyväinen, ja nuori haluaa useimmiten kokeilla asioita itse… Sen kantapään kautta… Mutta toivon että, olen aina sellainen ihminen jolle lapseni voivat asiat kertoa niin kuin ne ovat. Olen jälleen tyytyväinen omaan ”toimeeni” että olen tässä kotona tekemässä työtä… Pystyn jonkinverran kontrolloimaan mitä ympärillä tapahtuu… Pystyn kyselemään ja juttelemaan lasten kanssa paljon enemmin kuin moni pystyykään. Nuorilla on tänä päivänä niin paljon enemmin erilaisia houkutuksia mitä vielä meidän nuoruudessa olikaan… Ja en toivo kenellekkään läheiselleni että tämän lapsi joutuu vaikeuksiin… Mutta, toivon myös sitä että, vanhemmat oikeasti tietäisivät missä, ja kenen kanssa lapset/ nuoret liikkuvat… Jo seura voi muuttaa niin paljon… No… Kaikki vanhemmat jotka lukivat, pitävät huolen omista lapsistaan ja nuoristaan! Eikö vain? Asiasta sadanteen… Satanut on varmasti jokaisessa Suomen kolkassa, ainakin täällä… Onneksi olen saanut olla sisällä, vaikka lämminhän tuolla ulkona on, ei mikään viluilma kuitenkaan… Myy ollut sen verran lämpöinen vielä, ettemme ole ulkona käyneet, saa toipua sitten kunnolla.Tai niin kunnolla kuin voi, hoitolapsethan on kuitenkin normaalisti ollut, mehän emme saa hoitaa kuin palkattomana omia sairaita lapsiamme. Vaikka kaikki kolme oksentaisi täällä ja vaikka mitä… No, siihenkin on tottunut näiden vuosien aikana että, voi olla 3 sairasta ja 3 tervettä… Mutta, kyllä se ihan hyvin on sujunut. Tietysti sairas ei saa ihan sellaista palvelua kuin toivoisi sairaana saavan… Mutta siihenkin ovat tottuneet… Myy jo parempi, eikä kuume noussut enää 38 astetta korkeammalle… huomenna ei vielä kerhoon mene, saa hieman vielä toipua, mikäli sairaus näin siis meni. Yöhän meni taas aika heikoilla… Heräilin sekä Myyn että miehen tuhinoihin ja täytyy sanoa että, jotakin on keksittävä, en kerta kaikkiaan voi kauaa siinä hetekassa nukkua. Mutta kun muutakaan sänkyä ei siihen huoneeseen mahdu, kun päivät on lasten leikkihuone… Möyrintä yö 23.10.2006 20.58 | si27 | Yleistä, Elämää, Harrastukset, Hyvinvointi, Lemmikit Olipa yö… oikein möyrintää… Mutta ei nyt siinä mielessä mitä ensiksi teille tuli mieleen… En tiedä olenko nukkunut laisinkaan… Mieheni hyöri ja pyöri… näki varmaan painajaisia vanhenemisesta, suotta raukka, kun on kuin viini, paranee vanhetessaan… Mutta mies siis nukkui äärettömän levottomasti meidän hetekassa, ja jostakin syystä minä heräilin joka kääntymiseen, jo siitäkin syystä että, reumani kolottaa todella pahasti öisin… Pakko kohta rullata itsensä lääkäriin… Mieskin naureskelee ”Notkeaa vaimoaan” siis hyvillä mielin… Kun oikeasti olen kuin joku kameli liikkeissäni. En kyllä tiedä tarkelleen kamelin liikkeitä. Aamulla olin siis täysin seis… Vielä ollut lomaa ja unta öisin yli 10 tuntia, ja yht’äkkiä herätys aikasemmin ja vielä möyrinnän jälkeen… ja tuo sänky… se on suorastaan hanurista… Mies sanoi, että vuosi siinä koisitaan… Eikä! En kyllä liiku sen jälkeen enää lainkaan, paikat ovat varmasti jo jämähtäneet johonkin asentoon… Se nukkumaosa kun on kolmesta eriosasta, no miettikää nyt jos siitä sohvan rakentaa päiväksi… Ei kiva, ei lainkaan! Outo päivä muutenkin… Lähdettiin sitten kamalalla tohinalla viemään Myytä kerhoon… 3 takapenkille ja Myy eteen… Ja muiden turvavyöt tarkistan, ovet laitan kiinni jne… mutta Myy tekee ne itse… Olimme ajaneet n. 100 metriä kun pam, ovi lennähti auki… Katsoin ulos, naapurin täti siinä odotti kyytiä töihin, hyvä ettei ovi pamahtanut päin naapuria… Hän siinä sitten että, saatteko oven kiinni… Juu, ja Myy sanoi että, hän kyllä laittaa… Hohhoijaa… Keskimmäinen meni pyörällä nopeammin kouluun kun me kerhoon (ovat vierekkäin)… Joten hidasta touhua. No keskimmäinen oli siinä sitten hoitolasten kanssa 5 minuuttia että, sain Myyn kerhoon. Ei tarvitse koko legijoonaa autosta kaivaa esille 5 minuutin takia… Oli se taas reissu. Haimme Myyn sitten kävellen… Iltapäivällä sitten Myy tuli yks kaks 40 asteen kuumeeseen… sanoi että, viluttaa, mittasin ja olikin tosi korkealla kuume…Ei yhtään rutissut tms. mitä yleensä kun kipeäksi tulossa. Mikä lie… Vähän oli kurja lähteä joogaamaan ja jättää potilas isän kanssa… Mutta oli kyllä kuume laskenut sillä aikaa ja meillä oli erittäin hyviä selkä liikkeitä, universaalia yms… issiashermolle herkkua! Lämmin suihku sen päälle… Ihana olo. Myy tulee meidän kanssa nyt retkisänkyyn nukkumaan kuumeen takia… Jotta saas nähdä kuka nukkuu ja kuka möyrii… Murkkulandiassa käytävä etenee hyvin hiljaista tahtia… Vedonlyöntiä ei siis voittanut kukaan… Sateinen sunnuntai 22.10.2006 16.46 | si27 | Yleistä, Elämää, Hyvinvointi, Koti, Lemmikit, Rakkaus Nukuttin pitkään, kuinkas muuten mies ja lapset veivät hieman peuroille omenan loppuja. Minä sillä aikaa tein salaatin ym. ruokavalmisteluja, kun Myyn kummitäti tuli lohen kanssa. Lasten suuri herkku. Kummitäti tuli siinä puolilta päivin, aloimme yhdessä valmistella ruokaa… Katoimme oikein hienoimmilla aterimilla pöydänkin… Kynttilät palaamaan jne. ravintolameininki… Kyllä on nyt tämä mami saanut muutaman päivän semmoista herkkuruokaa että kyllä kelpaa… Söimme siinä kaikessa rauhassa, juttelimme niitä näitä… Muutenkin aina juttua riittää… Olemme siinä suhteessa samantapaisia sellaisia ”vanhoja sieluja”, tykkäämme samansorttisesta vanhasta ajattelutavasta ja meiningistä… Ja sisustus on myös yksi lempiaiheemme. Mietimme siinä myös miehelleni lahjaa ensi viikonlopuksi, kun sitä ikääkin sille karttuu nyt 37v… 3 vuoden kuluttua jo 40 vuotias. Hyvä tavaton taas, kun miettii… Oli silloin 19 vuotias nuori mies… Ei tiennyt, että 40 vuotiaana tuota samaa akkaa katselee… vaan kysyn kyllä hältä välillä aina että, onko kamalaa aina samaa naamaa katsella… Kyllä hän on myöntänyt omalla tavallaan että, iloa se vain on… hih hih… Mieteimme siinä että, mites sitten ne 40 v juhlat järkätään… Meinattiin, jospa tulemmekin sinne Lontooseen ( Hoi Lontoon kummi, jos luet) Vieraita tulossa 3 vuoden kuluttua. Hyvissä ajoissa ilmoitamme! eikö olekin mukavaa… Mieheni nimittäin on muutaman vuoden jo miettinyt sinne Englantiin tuloa… No katsotaan sitten sitä… Itsellä onneksi mokomaan aikaa vaikka perässä menen vinhaa vauhtia… Olemme hieman vertaillut että, kummalla lie enemmin ryppyjä… Lasten mielestä minulla, mutta nehän ovat naururyppyjä, kun olen niin kova naureskelemaan, niitähän ne ovat, tietysti! 30 vuotis juhlatkin menivät sopivasti synnytyssairaalassa kun Myy silloin syntyi… Jospa 40v synttäritkin samoissa merkeissä… Olenko jo silloin liian vanha? No, en kyllä ole omasta mielestäni… Murkkulandiassa semmoinen juttu, ettei taida vielä kujat yhtyä, joten kaikki arvioi murkkujen reippauden väärin… Alkuviikosta luultavasti tapailevat alakujan kautta toisensa… Ne oikealla olevat ovat huomattavasti laiskempia, makailevat enemmin kuin vasemmalla puolella olevat… No persoonia kai nekin. Tyky-päivä, kuntoilua, hyvää ruokaa 21.10.2006 21.50 | si27 | Yleistä, Elämää, Harrastukset, Hyvinvointi, Ruoka Tänään sitten oli se tyky-päivä työyhteisön kanssa. Ensiksi menimme kuntosaliin kuntoilemaan, oli sellainen kehonhuolto-ohjelma. Ihan mielenkiintoinen jumppa, johtunee varmasti siitä että oli rauhallista, enemmin venytystyyppistä ja aika paljon joogan ja pilateksen sekoitusta, joista tykkään kovasti. Itseäni ei kiinnosta mitkään sarjaliiketehojumpat… venytys on mukavaa, ja kun siihen kuuluu vielä noi tärkeät hengitysharjoituksetkin… Niin hienoa. Hieman ehkä innostus kuntosalia kohtaan iskikin. Kokeilimme myös kuntosalilaitteita, en pahemmin ole moisissa ollut, mutta kun laitteet olivat uusia ja pehmeästi liikkuvia, niin sehän oli kuin jotakin ”laiskalle naisellekin” sopivaa melkeinpä itsestään tapahtuvaa juttua… Vai teinköhän niitä niin tehokkaasti… Että ihan mukavaa… Sen jälkeen menimme syömään… Ja voi sitä valitusta, itseä jopa hieman hävetti… ” vesi oli lämmintä, pihvi raakaa ja perunat kylmiä”. No tottahan se olikin, otin pihvin kanssa kermaperunat, ja ne olivat aika viileitä… Mutta, tuollaisista asioista en avaa suutani… Kaikesta muusta kylläkin.( vaikka juuri pitäisikin). Jotenkin sitä nautti kun sai syödä ylipäätänsä rauhassa, ettei kukaan kitissyt jaloissa, eikä keskeyttänyt tai mitään muutakaan… Itse nautin ruuasta. Jälkiruokana oli jotakin vaniljapaahtovanukasta, vadelmien kera. Njam. Joten oikein rentouttava olo nyt. Kävimme tuossa saunassa, ja lapset tuossa peuhanneet, saavat kohta mennä nukkumaan, kun taas koulu ja kerho alkaa, niin vähän taas harjoitusta siihen suuntaan… Luin tuossa hyvän jutun unesta… ( itse kun olen kova nukkumaan. Välillä lapsetkin siitä mainitsee… Voi äiti, se on taas kohta menossa nukkumaan ) Jutussa oli että, Prinsessa Ruusunen voisi olla kaikkien nukkumisesta nauttivien suojeluspyhimys Ruusunenhan nukkui hyvin ja kauan. Tekstissä oli monia mielenkiintoisia kommentteja mm. ” Jos asiat ovat päivällä kunnossa, ne ovat sitä yölläkin. Kun on rento suhtautuminen elämään, nukkuukin huoletta. Hyvin nukkunut ihminen on hyväntuulinen, hän pystyy ajattelemaan joustavasti ja keksii ratkaisuja ongelmiin.) Ihania kommentteja, ja olen täysin samaa mieltä noista kommenteista. Meillä nimittäin juuri tässä samalla keskustellaan nukkumaan menosta, taas jälleen kerran. Poika kun ei ymmärrä että, miksi ihmeessä pitää aina mennä niin hirveän aikaisin nukkumaan, kukaan muu ei mene, vain meidän äiti on niin ”neuroottinen” että laittaa lapset niin aikaisin nukkumaan. Hyvä ilmaisu sinäänsä… Olen hänelle kaivannut opiskelukansiot ja näyttänyt, tässä viisaammat sanovat ” Uni on tärkeää oppimiselle, muistille kokonaisvaltaiselle hyvin voinnille yms…” Mutta, mutta 11 vuotiaan vaikea ymmärtää monia viisaita ajatuksia… Huomenna tuleekin Myyn kummitäti ja tuo meille lohta, joka on Myyn kummitädin pravuurinumero, hänen ”punainen kala, on maailman parasta”. Me lupasimme ostaa perunat, salaattiainekset ym. tarvikkeet, kunhan kummitäti tekee sen kalan. Kerran nimittäin tein, ja keskimmäinen naureskelee vieläkin, kun äiti kalaa paistoi, oli muka koko ajan raakaa, ja lopuksi ylikypsää… En vain ole kokki-ihmisiä! Mukava päivä varmasti tiedossa… Ja sitten onkin lomat vietetty, ja arki alkaa… vaan mukava se taas niinkin, itse pääsen taas rentouttavaan joogaan, lapset omiin harrastuksiin. Ihanaa, talo hiljenee, mieheni tehtävä aina viedä lapset sänkyihin… Minä kun ”nautin” niistä suurimmaksi osaksi päivää… Lukekaa: aina… Mutta, nyt täällä hiljeni, ja neuroottinen äiti sai tahtonsa läpi! Voitto kotona jälleen! Ja unikin taas painaa silmään, vaikka heräsin 10 aikaan, kun mies täällä jo aamukahveja keitteli… On se niin Rakas! Seuraava sivu »		Haku Uusimmat kommentit Tuntematon täällä tunnustaa... ...että löysin blogisi noin kaksi vuotta sitten, ja ... tiikku 30.10.2009 15.31 Kiitän kaikkia ison halin kera. :) Mami 28.10.2009 23.01 Mami... pistäisithän tännekin uutta osoitetta. Blogiasi on ollut ihana seurata ziriliini 28.10.2009 10.31 Sivut Koti Lapset Mami ja perhe Raskauspäiväkirjani Vakaumukseni Aiheet Elämää Harrastukset Henkisyys Hyvinvointi Kauneus ja muoti Kipu Koti Laihdutus Lapset Lasten kasvatus Lemmikit Matkalla Murrosikä Parisuhde Puutarhan hoito Rakkaus Raskaus Remontointi Runot Ruoka Sairaus Selkä asiaa Sisustaminen Terveys Vauvat Vitsit Yleistä Äitiys Arkisto Lokakuu 2009 Syyskuu 2009 Elokuu 2009 Heinäkuu 2009 Kesäkuu 2009 Toukokuu 2009 Huhtikuu 2009 Maaliskuu 2009 Helmikuu 2009 Tammikuu 2009 Joulukuu 2008 Marraskuu 2008 Lokakuu 2008 Syyskuu 2008 Elokuu 2008 Heinäkuu 2008 Kesäkuu 2008 Toukokuu 2008 Huhtikuu 2008 Maaliskuu 2008 Helmikuu 2008 Tammikuu 2008 Joulukuu 2007 Marraskuu 2007 Lokakuu 2007 Syyskuu 2007 Elokuu 2007 Heinäkuu 2007 Kesäkuu 2007 Toukokuu 2007 Huhtikuu 2007 Maaliskuu 2007 Helmikuu 2007 Tammikuu 2007 Joulukuu 2006 Marraskuu 2006 Lokakuu 2006 Syyskuu 2006 Hallinta Kirjaudu
	Artikkelit